Qorannoo GAGE

Malawwan keenya

GAGEn mala qorannoo baay’inaafi qulqullinaa walitti makuun muuxannoo saalaa dargaggoonni waggoota kurnan lammaffaa jireenyaa fi gara ga’eessota jalqabaatti yeroo guddatan qorataa jira.

Akkasumas sagantaalee dargaggoota deeggaran madaalaa jirra, kunis gidduu seentoonni shamarranii fi ijoollee dhiiraa dandeettii isaanii guutuu akka ga’an gargaaruu keessatti bu’a qabeessa akka ta’e caalaatti hubachuuf.

Galmoota Misooma Itti Fufiinsa Qaban ‘nama tokkollee duubatti akka hin dhiisne’ jedhee waadaa galeef, qorannoon keenya dargaggoota baay’ee marginalized ta’an irratti xiyyeeffannoo cimaa qaba. Akka kanaan, saamuda keenya kanneen mana barumsaa ala ta’an, baqattoota ykn saba xiqqaa ta’an, qaama miidhamtoota ta’an, gaa’ela godhatan ykn warra dargaggoo ta’an kan hammatudha.

Qorannoon GAGE bu’aa dargaggoota fooyyessuu kan danda’u yoo ta’u:

• Waa’ee fayyaa dargaggootaa waan beeknu, fi hin beekne adda baasuuf ragaalee jiran kaartaan kaa’uu fi gamaaggamuu.

• Af-gaaffii shamarranii fi ijoollee dhiiraa dargaggoota ta’anii fi kunuunsitoota isaanii, barsiisota isaanii fi miseensota hawaasaa biroo waliin taasifamuun, balaawwanii fi carraawwan koorniyaa dargaggoonni kun isaan mudatuu fi akkaataa isaan kun bu’aa misoomaa dargaggoota ofii isaanii, maatii isaanii fi hawaasa isaanii bocu qorachuuf, kuusaa odeeffannoo guddaa addunyaa irratti dargaggummaa irratti maddisiisuu;

• Sagantaa gosa adda addaa jireenya dargaggoota jijjiiruuf qophaa’e madaaluu (kan akka gargaarsa mana barumsaa ykn kilaboota dargaggoota leenjii ogummaa jireenyaa kennan).

Kunis, giddu-galeessi kam dargaggoota kamiif bu’a qabeessa akka ta’e qorachuuf nu dandeessisa, gama haala sagantaa, yeroo, ciminaa fi yeroo – akkasumas sagantaaleen yeroon bu’aa hambaa qabaachuu isaanii, kanneen akka seera hawaasummaa saalaa irra deebi’anii bocuu fi walitti hidhamiinsa hawaasummaa guddisuu dabalatee;

• Galmoota Misooma Itti Fufiinsa Qaban galmaan ga’uuf tattaaffii godhamu keessatti gumaacha gochuu, sadarkaa biyyaa gadii, biyyaalessaa fi idil-addunyaatti sirna, tajaajilaa fi sagantaa deebii dargaggootaaf kennu uumuudhaan maaltu akka barbaachisu irratti xiyyeeffannoo kennuudhaan;

• Imaammata, tajaajilaa fi sagantaalee fayyaa dargaggoota guyyaa guyyaan bocan cimsuuf qooda fudhattoota idil-addunyaa, biyyaalessaa fi biyyoota gadii hirmaachisuu.

Naamusa qorannoo

GAGE ulaagaa naamusaa olaanaa ta'eef kutannoo qaba. Akkaataan naamusaa keenyaa DFID’s (2011) Principles Naamusaa Qorannoo fi Madaallii, Mana Maree Qorannoo Diinagdee fi Hawaasummaa (2015) Bu’uura Naamusa Qorannoo, OECD (2011) Fragile States Principles, fi qajeelfama Dhaabbata Fayyaa Addunyaa fi Giddugala To’annoo Dhukkubaa Qorannoo Miidhaa Dubartootaa fi Daa’immanii (2005) irratti hundaa’a.

Qajeeltoowwan ijoo mala GAGE’f bu’uura ta’an miidhaa irraa fagaachuu fi mirga namoomaa namoota dhuunfaa fi gareewwan nuti waliin wal qunnamnu eeguudha. Qorannoo keenya keessatti hirmaannaan fedhii fi hayyama odeeffannoo guutuu irratti hundaa’e akka ta’u, akkasumas odeeffannoon kennamu hundi iccitii fi nageenyaan akka eegamu tarkaanfiiwwan bal’aa fudhanna. Tarsiimoon qajeeltoowwan kana hojiirra oolchuuf gargaaru akkaataa waliigalteewwanii fi kakuuwwan mirga namoomaa idil-addunyaa (Waliigaltee Mirgoota Daa’immanii fi mirga daa’imman dhaga’amuu dabalatee) hordofuun hojjechuu kan of keessatti hammate yoo ta’u, garaagarummaa haala biyyaa gidduu jiru hubachuu fi kabajuu kan of keessatti hammate dha.

Hojii dirreedhaaf, Koreen Naamusa Qorannoo ODI’s UK ‘Institutional Review Board [IRB] of record’ yoo ta’u, Yuunivarsiitiin Joorji Waashingitan ammoo US ‘IRB of record’ dha. Biyyoota hojjennu keessatti qajeelfama naamusa biyyoolessaa hordofna, akkasumas adeemsa kanaaf qajeelfama michoota qorannoo biyya keenyaa irraa argannu ni kabajna. Hojiiwwan bu’uuraa GAGE hojiirra oolchuu isaanii dura michoota qorannoo idil-addunyaa fi biyyaalessaa dhimmi ilaallatu hundaaf hayyama naamusaa arganneerra.

Conceptual framework

Bu’uurri yaad-rimee GAGE’s guddinaa fi humneessuu shamarranii fi ijoollee dhiiraa dargaggoota ta’an deeggaruuf maaltu akka hojjetu hubachuuf mala waliigalaa fudhata – amma, yeroo isaan dargaggummaa isaanii, fi gara fuulduraatti, yeroo isaan ga’eessota ta’an. Akkaataa seera saalaa muuxannoo dargaggoota guyyaa guyyaa bocu, carraa adda addaa isaaniif banu, fi balaa adda addaatiif akka isaan saaxilu irratti xiyyeeffanna. Bu’uurri yaad-rimee keenyaa kan nuti ‘3 Cs’ jennu irratti hundaa’a – dandeettii, tooftaa jijjiiramaa fi haalawwan:

• Dandeettii dargaggoota

Nageenya dhuunfaa fi waloo dargaggootaa damee bal’aa ja’a keessatti ilaalla: barnootaa fi barumsa; qulqullina qaamaa (jeequmsa saalaa fi koorniyaa irratti hundaa’ee fi gaa’ila daa’immanii irraa bilisa ta’uu dabalatee); soorataa fi fayyaa qaamaa (fayyaa walhormaataa dabalatee); fayyaa saayikooshawaasummaa; sagalee fi ejensii; fi dinagdee humneessuudha.

• Tarsiimoo jijjiiruu

Sagantaawwan sadarkaa hundatti, dargaggeessa dhuunfaa, maatii fi hawaasa isaanii irraa kaasee hanga tajaajilaa fi sirnaatti yeroo tokkotti gidduu seenuudhaan akkamitti dhiibbaa isaanii guddisuu akka danda’an qoranna.

• Haala dubbii

Naannoowwan dargaggoota naannoo, biyyaalessaa fi idil-addunyaa akkamitti jireenya isaanii fi tarkaanfii guddina isaanii akka bocan qoranna.

Mala qorannoo keenyaa

GAGE mala qorannoo mala walmakaa kan daataa jiru xiinxaluu akkasumas daataa haaraa dheerina baay’ina fi qulqullinaa walitti qabuu fi xiinxaluu of keessatti qabata. Walnyaatinsi kun muuxannoo dargaggoonni yeroo dargaggummaatti fi gara ga’eessotaatti dullooman hubachuuf nu gargaara, kunis tooftaa jijjiirama kamtu dargaggoota kamiif akka hojjetu dabalatee.

Dargaggoota yeroo qorannoon kun jalqabu umuriin isaanii waggaa 10 hanga 19 gidduu turan waliin ragaa marsaa sadii walitti ni qabna. Ragaan bu’uuraa bara 2017 fi 2019 gidduutti kan walitti qabame yoo ta’u, sababa weerara Covid-19 irraa kan ka’e ragaan sarara gidduu walitti qabuun harkifatee ture garuu dhuma irratti bara 2021 fi 2023 gidduutti walitti qabame.Daata xumuraa walitti qabuun bara 2024 fi 2025 ni raawwatama.Barnoota akka guddatu gochuuf biyyoota hunda keessatti odeeffannoo walitti qabuun wal irraa hin cinne ta’eera.

Gargaarsa biroo: 1.1.

Imbaasiin Aayilaandi Itoophiyaatti argamu, gaa’ila daa’immanii fi FGM Itiyoophiyaa naannoo Affaar fi Somaalee keessatti raawwatamu furuuf jecha, madaallii dheerina waggaa shanii bara 2021 hanga 2026tti sagantaa Daa’imman Qusachuu shamarranii fi dubartoota dinagdee fi hawaasummaan humneessuu akka raawwatu maallaqaan gargaaraa jira.

UNICEF Libaanos GAGE karaa michuu keenya Mindset Joordaan jiruun madaallii mala walmakaa dheeraa sagantaa daa’immanii fi dargaggoota walitti makame lammiilee Libaanos saaxilamoo ta’aniif akkasumas baqattoota Falasxiinotaa fi Sooriyaa Libaanos keessa jiraataniif bara 2024-2026tti akka gaggeessuuf maallaqa kennaa jira.

Ijoollee Baraaruu Kanaadaa sagantaa fayyaa saalaa fi walhormaataa dargaggoota Faawundeeshinii waggoota hedduudhaaf Maalii, Niijer fi Seeraaliyoon keessatti bara 2022-2027tti madaallii qorannoo qulqullinaa fi hirmaachisaa akka gaggeessuuf GAGE maallaqaan gargaaraa jira. Faawundeeshiniin konsortiimii michoota hojiirra oolmaa fi qorannoo kan Global Affairs Canadan maallaqaan gargaaramuudha.

UNFPA fi WHOn GAGE pirojektii qorannoo hojiirra oolmaa biyyoota hedduu barnoota saalqunnamtii bal’aa dargaggoota irratti bara 2022-2023tti gumaachuuf maallaqaan gargaaran. GAGE Itoophiyaa keessatti michuu biyyaa kan ture yoo ta’u, dargaggoota addatti marginalized lama irratti kan xiyyeeffate yoo ta’u, i .e. dargaggoota qaama miidhamtoota akkasumas kanneen indaastirii saalqunnamtii irratti hirmaatan.

Gaaffiiwwan qorannoo keenyaa

Gaaffiiwwan qorannoo keenya gurguddoon sadan bu’uura yaad-rimee keenya irraa kan maddan yoo ta’u:

1. How do different groups of adolescents in low- and middle-income countries experience the transition from childhood to adulthood?
• How do adolescents’ experiences differ by age, gender, ethnicity/nationality, geographic location, and refugee, marital and disability status?
• How do girls and boys experience their world as gendered?
• How do adolescents negotiate the gendered norms and expectations that shape their daily lives?
• What role do parents, families and clans, peers, communities, service providers and the media play in shaping these experiences?
• What do adolescents think about the services and systems (schools, healthcare, justice, etc.) with which they interact?
• How do institutions, policy and legal frameworks shape adolescents’ lives and trajectories?
2. How are adolescents impacted by programming and policies?
3. What programme characteristics create the largest and most durable impacts on adolescent capabilities?
• Are interventions that focus on a single capability at a time (e.g. education or health) or level (e.g. adolescent-focused or parent-focused) more or less effective than multifaceted programmes that reach across capabilities and change strategies?
• How should multifaceted and bundled interventions be sequenced?
• Which interventions and which components have the most impact on adolescents with different characteristics?
• How often should programme interventions take place and for how long?
• How important are programme resources (including budget, human resources, infrastructure) to achieve impact?
• How carefully must programmes be tailored to local context and how should donors and implementers weigh local input against the stated goals?
• Does programme design affect whether a programme can be scaled up to reach more adolescents?

Xiyyeeffannoo imaammataa

Bu’uura Yaad-rimee fi qorannoon GAGE waliigalteewwan idil-addunyaa ijoo mirga daa’immanii fooyyessuu fi walqixxummaa saalaa tarkaanfachiisuuf kaayyeffataniin bocameera – Galmoota Misooma Itti Fufiinsa Qabu (SDGs), Konveenshinii Mirgoota Daa’immanii Dhaabbata Mootummoota Gamtoomanii (UNCRC) fi Konveenshinii Loogii Dubartoota Bifa Hundaa Dhabamsiisuu (CEDAW) dabalatee. GAGE, kan dargaggoota qofa irratti osoo hin taane, dargaggoota baay’ee saaxilamoo ta’an irrattis kan xiyyeeffate – kanneen qaama miidhamtoota, baqattootaa fi buqqaatota, fi shamarran dargaggoota gaa’ela qaban dabalatee – dabaree isaatiin waliigalteewwan addunyaa sun jireenyatti akka fidaman gargaara.

Ragaan GAGE maddisiisaa jiru fedhiin dargaggoota umrii fi saala adda ta’e xiyyeeffannoo isaaniif malu akka argatu gochuu kan kaayyeffate yoo ta’u, waliigalteewwan idil-addunyaa qabatamaan hangam akka hojjechaa jiran hubachuuf nu gargaara. Bu’uura ragaa dheeraa cimaa ta’een, qooda fudhattoonni imaammataa fi sagantaa deeggarsa isaanii dargaggoota balaa duubatti hafuuf saaxilamaniif haala gaarii ta’e ni qabaatu. Waliigalteewwan idil-addunyaa ijoo qorannoo GAGE geggeessaa jiruuf barbaachisoo ta’an keessaa muraasni armaan gaditti dhiyaataniiru.

SDGs (Galmoota Misooma Itti Fufiinsa Qaban) .

Dargaggoonni har’aa – tilmaamaan biiliyoona 1.2 – garee dargaggoota guddaa addunyaan hanga ammaatti argite bakka bu’u, garuu yeroo baay’ee jalqabbii imaammataa fi sagantaa keessatti osoo hin mul’atin hafu. Dargaggoonni waggoota ijoollummaa fi ga’eessota gidduu jiran akkamitti akka qajeelchan egeree isaanii qofa osoo hin taane milkaa’ina Ajandaa Misooma Itti Fufiinsa Qabu bara 2030 irrattis dhiibbaa ni qabaata. Amma galmoota SDG 17 fi galmoota SDG 169 agarsiistota SDG dhuunfaa 230 waliin kan walqabatan yoo ta’u, agarsiistota sana keessaa walakkaan ol ammallee daataa jireenyatti fidu dhabuun isaanii murteessaadha. Kaayyoowwan GAGE inni jalqabaa keessaa tokko meeshaalee fi mala guddina shamarranii fi ijoollee dhiiraa dargaggoota ta’aniif hordofuuf gargaaran qopheessuudha. Armaan gaditti Galmootaa fi galmoota SDG kamtu fayyaa dargaggoota fooyyessuuf dandeettii akka qabu kaartaan kaa’annee jirra.

1. Hiyyummaa hin qabu

2. Beela zeeroo

3.Fayyaa fi fayyaa gaarii

4. Barnoota qulqullina qabu

5. Walqixxummaa saalaa

6. Bishaan fi qulqullina naannoo qulqulleessuu

8. Hojii gaarii fi guddina dinagdee

11. Magaalotaa fi hawaasa itti fufiinsa qaban

13. Tarkaanfii haala qilleensaa

16. Nagaa, haqaa fi dhaabbilee ciccimoo

Shamarranii fi dhiironni hundi barnoota sadarkaa tokkoffaa fi lammaffaa bilisaa, haqa qabeessaa fi qulqullina qabu xumuruun bu’aa barumsaa barbaachisaa fi bu’a qabeessa ta’e akka xumuran ni taasisa (galma 4.1).
Bara 2030tti dubartootaa fi dhiironni hundi barnoota teeknikaa, ogummaa fi sadarkaa olaanaa gatii madaalawaa fi qulqullina qabu, yunivarsiitii dabalatee, walqixa akka argatan gochuu (galma 4.3).
Dhaabbilee barnootaa daa’immanii, qaama miidhamtootaa fi koorniyaa irratti xiyyeeffatan ijaaruu fi fooyyessuu fi naannoo barumsaa nageenya qabu, jeequmsa hin qabne, hunda hammatee fi bu’a qabeessa hundaaf ta’e kennuu (galma 4.a).

Loogii bifa hundaan dubartootaa fi shamarran hunda bakka hundatti raawwatamu dhaabuu (galma 5.1).
Daldala daldalaa fi gosoota fayyadama saalaa fi kanneen biroo dabalatee jeequmsa gosa hunda shamarran hunda irratti damee mootummaa fi dhuunfaa keessatti raawwatamu dhabamsiisuu (galma 5.2).
Gochaalee miidhaa geessisan hunda, kan akka daa’ima, dafanii fi humnaan fuudhuu fi qaama saalaa dubartii muruu (target 5.3) dhabamsiisuu.
Kunuunsa kaffaltii malee fi hojii mana keessaa beekamtii kennuu fi iddoo kennuu (galma 5.4).
Walqixxummaa saalaa guddisuu fi shamarran sadarkaa hundatti aangessuuf imaammata sirrii fi seera raawwachiisummaa qabu fudhachuu fi cimsuu (galma 5.c).

Dargaggoota hundaaf hojii guutuu fi bu’a qabeessa ta’ee fi hojii gaarii ta’e galmaan ga’uu, hojii gatii walqixa qabuuf kaffaltii walqixa ta’e galmaan ga’uu (galma 8.5).
Bara 2020tti dargaggoota hojii, barnoota ykn leenjii hin qabne haalaan hir’isuu (galma 8.6).
Hojii humnaa dhabamsiisuu, garbummaa fi daldala namaa ammayyaa dhaabuuf tarkaanfiiwwan hatattamaa fi bu’a qabeessa ta’an fudhachuu fi loltoota daa’immanii qacaruu fi itti fayyadamuu dabalatee gosoota hojii daa’immanii hamaa ta’an dhorkuu fi dhabamsiisuu mirkaneessuu, bara 2025tti hojii daa’immanii bifa hundaan xumuruu (galma 8.7).
Mirga hojjetaa eeguu fi hojjettoota godaantootaa dabalatee, keessumaa dubartootaaf naannoo hojii nageenya qabuu fi nageenya qabu ni dagaagsuu (galma 8.8).
Mirga hojjetaa eeguu fi hojjettoota godaantootaa dabalatee, keessumaa dubartootaaf naannoo hojii nageenya qabuu fi nageenya qabu ni dagaagsuu (galma 8.8).

Sirna geejjibaa nageenya qabu, gatii madaalawaa, dhaqqabamaa fi itti fufiinsa qabu hundaaf akka argatu gochuu, nageenya daandii fooyyessuu, keessumaa geejjibaa ummataa babal’isuun, fedhii daa’immaniif xiyyeeffannoo addaa kennuudhaan (galma 11.2).
Bakka magariisaa fi ummataa nageenya qabu, hunda hammatee fi dhaqqabamaa ta’e, keessumaa daa’immaniif, qaqqabummaa waliigalaa ni kenna (galma 11.7).

Jeequmsa gosa hundaa fi du’a kanaan walqabatu bakka hundatti haalaan hir’isuu (galma 16.1).
Miidhaa, fayyadamuu, daldala namaa fi jeequmsa gosa hundaan daa’imman irratti raawwatamuu fi dararamuu dhaabuu (galma 16.2) .
Sadarkaa biyyaa fi idil-addunyaatti olaantummaa seeraa dagaagsuu fi haqa hundaaf walqixa akka argatu taasisuu (galma 16.3).
Sadarkaa hundatti murtii deebii kennuu, hunda hammate, hirmaachisaa fi bakka bu’ummaa mirkaneessuu (galma 16.7).

Konveenshiniin Mirgoota Daa’immanii Dhaabbata Mootummoota Gamtoomanii (UNCRC) waliigaltee idil-addunyaa mirga daa’immanii fi dirqama mootummoonni isaan eeguuf qaban kaa’eedha. Bara 1990 irraa eegalee hojiirra kan ture yoo ta’u, Ameerikaan alatti miseensa Dhaabbata Mootummoota Gamtoomanii hunda dabalatee biyyoota gara 200 ta’aniin raggaasifameera. UNCRCn dargaggoota addatti kan hin kaasne ta’us, daa’imman jechuun namoota umuriin isaanii waggaa 18 gadi ta’e hunda jechuun kan ibsu waan ta’eef dargaggoota GAGE irratti xiyyeeffate keessaa harka caaluun barbaachisaa dha. UNCRC fi fooyya’iinsi sadan ‘Pirootokoolii Filannoo’ jedhamuun beekamu, mirga daa’imman jiraachuu fi dagaaguu – miidhaa irraa eegamuu, guddachuu fi guddatuu gara nama ofii isaanii isa gaarii ta’uu, fi sagalee isaanii dhageessisuuf qaban beekamtii kennu. Akkasumas mootummoonni waggaa waggaan Koree Mirgoota Daa’immaniif gabaasa akka dhiyeessan ajaja kenna, kunis guddina mirga daa’immanii sadarkaa biyyaatti mirkaneessuuf taasifamaa jiru bal’inaan akka ibsu. Koreen kun dabaree isaatiin biyyootaaf yaada fooyya’iinsaa ni kenna. UNCRC sanada dheeraa fi bal’aa yoo ta’u, barreeffamoonni 54 mirga daa’immanii fi warraa ilaallatan, akkasumas mata dureewwan addaa ijoollummaa fi fedhii addaa daa’imman qaban hubachuuf nu gargaaran, mirga daa’imman baqattootaa irraa kaasee hanga mirga daa’imman odeeffannoo miidiyaa irraa argachuutti.

Konveenshiniin Loogii Dubartoota Bifa Hundaa Dhabamsiisuu (CEDAW) waliigaltee idil-addunyaa mirga dubartootaa eeguuf kaayyeffatedha. Bara 1979 Dhaabbata Mootummoota Gamtoomaniin kan fudhatame CEDAW dargaggoota addatti hin kaasu. Haa ta’u malee, afaan isaa ‘dubartootaa fi shamarran’ waan agarsiisuuf, CEDAW shamarran dargaggoota GAGE irratti xiyyeeffateef barbaachisaa dha. CEDAW loogii dubartootaa fi shamarran irratti raawwatamu bal’inaan kan ibsu yoo ta’u, wal’aansa kamiyyuu bu’uura saalaatiin shamarranii fi dubartoonni mirga siyaasaa, siiviilii, aadaa, dinagdee fi hawaasummaa isaanii akka hin fayyadamne dhorkudha. Biyyoota xiyyeeffannoo GAGE’n hojjetan hunda dabalatee biyyoonni gara 200 ta’an mallatteessanis, hedduun isaanii of eeggannoodhaan mallatteessaniiru. Biyyoota xiyyeeffannoo GAGE irraa, Baanglaadeesh qofatu ejjennoo (waa’ee barruu walqixxummaa gaa’ela keessatti gaafatu) hubate. Mootummoonni CEDAW mallatteessan gabaasa waggaa waggaan adeemsa walqixxummaa saalaa irratti mul’atu koree CEDAW’f dhiyeessuun dirqama, kunis dabaree isaatiin biyyootaaf yaada fooyya’iinsaa ni kenna. CEDAW barreeffamoota 30 kan mirga shamarranii fi dubartootaa ibsu fi dameewwan jireenyaa adda addaa fi gareewwan dubartootaa fi shamarran xiyyeeffannoo addaa akka argatan kan waamu yoo ta’u, shamarran balaa daa’immanii fi dirqiin gaa’ela, daldala namaa fi fayyadama saalaa irraa kaasee hanga fedhii addaa warra baadiyyaa jiraataniif

Labsii fi Waltajjiin Tarkaanfii Beejiing bara 1995 Yaa’ii Dubartoota Addunyaa Beejiingitti gaggeeffame irratti kan fudhatame yoo ta’u, waliigaltee idil-addunyaa mirga namoomaa shamarranii fi dubartootaa eeguu fi deeggaruuf kan kaayyeffate dha. CEDAW caalaa baay’ee walxaxaa, fi UNCRC caalaa koorniyaaf xiyyeeffannoo kan kennu, Waltajjiin Beejiing waliigaltee idil-addunyaa isa jalqabaa fedhii addaa ‘mucaa shamarranii’ adda baasuudha. Waltajjiin Beejiing biyyoota gara 200 ta’aniin kan raggaasifame ta’us seeraan dirqama miti. Haa ta’u malee biyyoonni gabaasa adeemsa hojii yeroo yeroon akka dhiyeessan gaafatee jira. Gamaaggamni itti aanu guddina biyyaalessaa fi addunyaa waggaa shanii shaniin gaggeeffamu bara 2020tti beellama qaba.Waltajjiin Beejiing naannoowwan 12 kan hammate yoo ta’u, irra caalaan isaanii dargaggoota ykn daa’ima shamarranii kan eeru yoo ta’u, hiyyummaa fi waldhabdee hidhannoo irraa kaasee hanga murtii siyaasaa fi mala dhaabbilee mirga dubartootaa fi shamarran tarkaanfachiisuuf gargaaran. Kutaan dhumaa, waa’ee mucaa durbaa, keessumaa GAGE’f barbaachisaa dha. Kaayyoon tarsiimoo sagal kutaa daa’ima shamarranii ilaallatu naannoowwan dandeettii addaa GAGE guddina dargaggoota keessatti furtuu ta’uu isaanii adda baasee kan wal-irra bu’an yoo ta’u, akkasumas ilaalchaafi gocha aadaa gadhee shamarran irratti mul’atu furuu irratti xiyyeeffannoo cimaa kaa’a.

GAGE research

GAGE research

GAGE research

GAGE research

GAGE research

Malawwan keenya

Qorannoon GAGE bu’aa dargaggoota fooyyessuu kan danda’u yoo ta’u:

Naamusa qorannoo

Conceptual framework

Mala qorannoo keenyaa

Gargaarsa biroo: 1.1.

Gaaffiiwwan qorannoo keenyaa

1. How do different groups of adolescents in low- and middle-income countries experience the transition from childhood to adulthood?

2. How are adolescents impacted by programming and policies?

3. What programme characteristics create the largest and most durable impacts on adolescent capabilities?

Xiyyeeffannoo imaammataa

GAGE research

GAGE research

GAGE research

GAGE research

GAGE research

Malawwan keenya

Qorannoon GAGE ​​bu’aa dargaggoota fooyyessuu kan danda’u yoo ta’u:

Naamusa qorannoo

Conceptual framework

Mala qorannoo keenyaa

Gargaarsa biroo: 1.1.

Gaaffiiwwan qorannoo keenyaa

1. How do different groups of adolescents in low- and middle-income countries experience the transition from childhood to adulthood?

2. How are adolescents impacted by programming and policies?

3. What programme characteristics create the largest and most durable impacts on adolescent capabilities?

Xiyyeeffannoo imaammataa

Qorannoon GAGE bu’aa dargaggoota fooyyessuu kan danda’u yoo ta’u: