Malawwan keenya
GAGEn mala qorannoo baay’inaafi qulqullinaa walitti makuun muuxannoo saalaa dargaggoonni waggoota kurnan lammaffaa jireenyaa fi gara ga’eessota jalqabaatti yeroo guddatan qorataa jira.
Akkasumas sagantaalee dargaggoota deeggaran madaalaa jirra, kunis gidduu seentoonni shamarranii fi ijoollee dhiiraa dandeettii isaanii guutuu akka ga’an gargaaruu keessatti bu’a qabeessa akka ta’e caalaatti hubachuuf.
Galmoota Misooma Itti Fufiinsa Qaban ‘nama tokkollee duubatti akka hin dhiisne’ jedhee waadaa galeef, qorannoon keenya dargaggoota baay’ee marginalized ta’an irratti xiyyeeffannoo cimaa qaba. Akka kanaan, saamuda keenya kanneen mana barumsaa ala ta’an, baqattoota ykn saba xiqqaa ta’an, qaama miidhamtoota ta’an, gaa’ela godhatan ykn warra dargaggoo ta’an kan hammatudha.
Qorannoon GAGE bu’aa dargaggoota fooyyessuu kan danda’u yoo ta’u:
• Waa’ee fayyaa dargaggootaa waan beeknu, fi hin beekne adda baasuuf ragaalee jiran kaartaan kaa’uu fi gamaaggamuu.
• Af-gaaffii shamarranii fi ijoollee dhiiraa dargaggoota ta’anii fi kunuunsitoota isaanii, barsiisota isaanii fi miseensota hawaasaa biroo waliin taasifamuun, balaawwanii fi carraawwan koorniyaa dargaggoonni kun isaan mudatuu fi akkaataa isaan kun bu’aa misoomaa dargaggoota ofii isaanii, maatii isaanii fi hawaasa isaanii bocu qorachuuf, kuusaa odeeffannoo guddaa addunyaa irratti dargaggummaa irratti maddisiisuu;
• Sagantaa gosa adda addaa jireenya dargaggoota jijjiiruuf qophaa’e madaaluu (kan akka gargaarsa mana barumsaa ykn kilaboota dargaggoota leenjii ogummaa jireenyaa kennan).
Kunis, giddu-galeessi kam dargaggoota kamiif bu’a qabeessa akka ta’e qorachuuf nu dandeessisa, gama haala sagantaa, yeroo, ciminaa fi yeroo – akkasumas sagantaaleen yeroon bu’aa hambaa qabaachuu isaanii, kanneen akka seera hawaasummaa saalaa irra deebi’anii bocuu fi walitti hidhamiinsa hawaasummaa guddisuu dabalatee;
• Galmoota Misooma Itti Fufiinsa Qaban galmaan ga’uuf tattaaffii godhamu keessatti gumaacha gochuu, sadarkaa biyyaa gadii, biyyaalessaa fi idil-addunyaatti sirna, tajaajilaa fi sagantaa deebii dargaggootaaf kennu uumuudhaan maaltu akka barbaachisu irratti xiyyeeffannoo kennuudhaan;
• Imaammata, tajaajilaa fi sagantaalee fayyaa dargaggoota guyyaa guyyaan bocan cimsuuf qooda fudhattoota idil-addunyaa, biyyaalessaa fi biyyoota gadii hirmaachisuu.
Naamusa qorannoo
GAGE ulaagaa naamusaa olaanaa ta'eef kutannoo qaba. Akkaataan naamusaa keenyaa DFID’s (2011) Principles Naamusaa Qorannoo fi Madaallii, Mana Maree Qorannoo Diinagdee fi Hawaasummaa (2015) Bu’uura Naamusa Qorannoo, OECD (2011) Fragile States Principles, fi qajeelfama Dhaabbata Fayyaa Addunyaa fi Giddugala To’annoo Dhukkubaa Qorannoo Miidhaa Dubartootaa fi Daa’immanii (2005) irratti hundaa’a.
Qajeeltoowwan ijoo mala GAGE’f bu’uura ta’an miidhaa irraa fagaachuu fi mirga namoomaa namoota dhuunfaa fi gareewwan nuti waliin wal qunnamnu eeguudha. Qorannoo keenya keessatti hirmaannaan fedhii fi hayyama odeeffannoo guutuu irratti hundaa’e akka ta’u, akkasumas odeeffannoon kennamu hundi iccitii fi nageenyaan akka eegamu tarkaanfiiwwan bal’aa fudhanna. Tarsiimoon qajeeltoowwan kana hojiirra oolchuuf gargaaru akkaataa waliigalteewwanii fi kakuuwwan mirga namoomaa idil-addunyaa (Waliigaltee Mirgoota Daa’immanii fi mirga daa’imman dhaga’amuu dabalatee) hordofuun hojjechuu kan of keessatti hammate yoo ta’u, garaagarummaa haala biyyaa gidduu jiru hubachuu fi kabajuu kan of keessatti hammate dha.
Hojii dirreedhaaf, Koreen Naamusa Qorannoo ODI’s UK ‘Institutional Review Board [IRB] of record’ yoo ta’u, Yuunivarsiitiin Joorji Waashingitan ammoo US ‘IRB of record’ dha. Biyyoota hojjennu keessatti qajeelfama naamusa biyyoolessaa hordofna, akkasumas adeemsa kanaaf qajeelfama michoota qorannoo biyya keenyaa irraa argannu ni kabajna. Hojiiwwan bu’uuraa GAGE hojiirra oolchuu isaanii dura michoota qorannoo idil-addunyaa fi biyyaalessaa dhimmi ilaallatu hundaaf hayyama naamusaa arganneerra.
Conceptual framework
Bu’uurri yaad-rimee GAGE’s guddinaa fi humneessuu shamarranii fi ijoollee dhiiraa dargaggoota ta’an deeggaruuf maaltu akka hojjetu hubachuuf mala waliigalaa fudhata – amma, yeroo isaan dargaggummaa isaanii, fi gara fuulduraatti, yeroo isaan ga’eessota ta’an. Akkaataa seera saalaa muuxannoo dargaggoota guyyaa guyyaa bocu, carraa adda addaa isaaniif banu, fi balaa adda addaatiif akka isaan saaxilu irratti xiyyeeffanna. Bu’uurri yaad-rimee keenyaa kan nuti ‘3 Cs’ jennu irratti hundaa’a – dandeettii, tooftaa jijjiiramaa fi haalawwan:
• Dandeettii dargaggoota
Nageenya dhuunfaa fi waloo dargaggootaa damee bal’aa ja’a keessatti ilaalla: barnootaa fi barumsa; qulqullina qaamaa (jeequmsa saalaa fi koorniyaa irratti hundaa’ee fi gaa’ila daa’immanii irraa bilisa ta’uu dabalatee); soorataa fi fayyaa qaamaa (fayyaa walhormaataa dabalatee); fayyaa saayikooshawaasummaa; sagalee fi ejensii; fi dinagdee humneessuudha.
• Tarsiimoo jijjiiruu
Sagantaawwan sadarkaa hundatti, dargaggeessa dhuunfaa, maatii fi hawaasa isaanii irraa kaasee hanga tajaajilaa fi sirnaatti yeroo tokkotti gidduu seenuudhaan akkamitti dhiibbaa isaanii guddisuu akka danda’an qoranna.
• Haala dubbii
Naannoowwan dargaggoota naannoo, biyyaalessaa fi idil-addunyaa akkamitti jireenya isaanii fi tarkaanfii guddina isaanii akka bocan qoranna.
Mala qorannoo keenyaa
GAGE mala qorannoo mala walmakaa kan daataa jiru xiinxaluu akkasumas daataa haaraa dheerina baay’ina fi qulqullinaa walitti qabuu fi xiinxaluu of keessatti qabata. Walnyaatinsi kun muuxannoo dargaggoonni yeroo dargaggummaatti fi gara ga’eessotaatti dullooman hubachuuf nu gargaara, kunis tooftaa jijjiirama kamtu dargaggoota kamiif akka hojjetu dabalatee.
Dargaggoota yeroo qorannoon kun jalqabu umuriin isaanii waggaa 10 hanga 19 gidduu turan waliin ragaa marsaa sadii walitti ni qabna. Ragaan bu’uuraa bara 2017 fi 2019 gidduutti kan walitti qabame yoo ta’u, sababa weerara Covid-19 irraa kan ka’e ragaan sarara gidduu walitti qabuun harkifatee ture garuu dhuma irratti bara 2021 fi 2023 gidduutti walitti qabame.Daata xumuraa walitti qabuun bara 2024 fi 2025 ni raawwatama.Barnoota akka guddatu gochuuf biyyoota hunda keessatti odeeffannoo walitti qabuun wal irraa hin cinne ta’eera.
Gargaarsa biroo: 1.1.
Imbaasiin Aayilaandi Itoophiyaatti argamu, gaa’ila daa’immanii fi FGM Itiyoophiyaa naannoo Affaar fi Somaalee keessatti raawwatamu furuuf jecha, madaallii dheerina waggaa shanii bara 2021 hanga 2026tti sagantaa Daa’imman Qusachuu shamarranii fi dubartoota dinagdee fi hawaasummaan humneessuu akka raawwatu maallaqaan gargaaraa jira.
UNICEF Libaanos GAGE karaa michuu keenya Mindset Joordaan jiruun madaallii mala walmakaa dheeraa sagantaa daa’immanii fi dargaggoota walitti makame lammiilee Libaanos saaxilamoo ta’aniif akkasumas baqattoota Falasxiinotaa fi Sooriyaa Libaanos keessa jiraataniif bara 2024-2026tti akka gaggeessuuf maallaqa kennaa jira.
Ijoollee Baraaruu Kanaadaa sagantaa fayyaa saalaa fi walhormaataa dargaggoota Faawundeeshinii waggoota hedduudhaaf Maalii, Niijer fi Seeraaliyoon keessatti bara 2022-2027tti madaallii qorannoo qulqullinaa fi hirmaachisaa akka gaggeessuuf GAGE maallaqaan gargaaraa jira. Faawundeeshiniin konsortiimii michoota hojiirra oolmaa fi qorannoo kan Global Affairs Canadan maallaqaan gargaaramuudha.
UNFPA fi WHOn GAGE pirojektii qorannoo hojiirra oolmaa biyyoota hedduu barnoota saalqunnamtii bal’aa dargaggoota irratti bara 2022-2023tti gumaachuuf maallaqaan gargaaran. GAGE Itoophiyaa keessatti michuu biyyaa kan ture yoo ta’u, dargaggoota addatti marginalized lama irratti kan xiyyeeffate yoo ta’u, i .e. dargaggoota qaama miidhamtoota akkasumas kanneen indaastirii saalqunnamtii irratti hirmaatan.
Gaaffiiwwan qorannoo keenyaa
Gaaffiiwwan qorannoo keenya gurguddoon sadan bu’uura yaad-rimee keenya irraa kan maddan yoo ta’u:
1. How do different groups of adolescents in low- and middle-income countries experience the transition from childhood to adulthood?
2. How are adolescents impacted by programming and policies?
3. What programme characteristics create the largest and most durable impacts on adolescent capabilities?
Xiyyeeffannoo imaammataa
Bu’uura Yaad-rimee fi qorannoon GAGE waliigalteewwan idil-addunyaa ijoo mirga daa’immanii fooyyessuu fi walqixxummaa saalaa tarkaanfachiisuuf kaayyeffataniin bocameera – Galmoota Misooma Itti Fufiinsa Qabu (SDGs), Konveenshinii Mirgoota Daa’immanii Dhaabbata Mootummoota Gamtoomanii (UNCRC) fi Konveenshinii Loogii Dubartoota Bifa Hundaa Dhabamsiisuu (CEDAW) dabalatee. GAGE, kan dargaggoota qofa irratti osoo hin taane, dargaggoota baay’ee saaxilamoo ta’an irrattis kan xiyyeeffate – kanneen qaama miidhamtoota, baqattootaa fi buqqaatota, fi shamarran dargaggoota gaa’ela qaban dabalatee – dabaree isaatiin waliigalteewwan addunyaa sun jireenyatti akka fidaman gargaara.
Ragaan GAGE maddisiisaa jiru fedhiin dargaggoota umrii fi saala adda ta’e xiyyeeffannoo isaaniif malu akka argatu gochuu kan kaayyeffate yoo ta’u, waliigalteewwan idil-addunyaa qabatamaan hangam akka hojjechaa jiran hubachuuf nu gargaara. Bu’uura ragaa dheeraa cimaa ta’een, qooda fudhattoonni imaammataa fi sagantaa deeggarsa isaanii dargaggoota balaa duubatti hafuuf saaxilamaniif haala gaarii ta’e ni qabaatu. Waliigalteewwan idil-addunyaa ijoo qorannoo GAGE geggeessaa jiruuf barbaachisoo ta’an keessaa muraasni armaan gaditti dhiyaataniiru.
As highlighted in the GAGE conceptual framework, GAGE supports policy-actors to strengthen policies and national and global normative frameworks through rigorous evidence on what works for adolescents and by fostering greater demand for research-informed decision-making. Embedding a culture of evidence use within governments, UN agencies, (I)NGOs and other development partners requires meaningful stakeholder engagement in research design, dissemination and socialization of findings, and the promotion of stronger use of existing evidence to avoid duplication, address knowledge gaps and remain responsive to evolving adolescent agendas. In particular, GAGE has prioritized engagement with the growing momentum that centres girl-and youth-leadership in policy and programming decision-making. Through its policy-oriented research, GAGE enables decision-makers to access, apply and champion evidence that contributes to improved outcomes for adolescent girls and boys.
Click below to see our most recent policy evidence streams: